Itämeri ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämereen: rehevöityminen lisääntyy sateiden ja lämpenemisen myötä.

Itämeri ja ilmastonmuutos liittyvät monella tavalla toisiinsa. Varmuudella ei vielä tiedetä, miten ilmastonmuutos Itämerta tarkalleen muuttaa. Erittäin todennäköistä on kuitenkin sadannan ja lämpötilojen nousu erityisesti talviaikaan.

Talvisten sateiden lisääntyminen yhdessä roudan vähenemisen ja lämpötilojen nousun kanssa lisää ravinnevalumia, mikä voi heikentää jo ennestään rehevöityneen meren tilaa. Esimakua tulevasta saatiin poikkeuksellisen lämpimänä ja sateisena talvena 2007/2008. Vantaanjoen mereen kuljettamat ravinnemäärät olivat tuolloin hyvin suuria: fosforikuorma lähes nelinkertainen ja typpikuorma miltei kolminkertainen normaalitalveen verrattuna.

Kesien lämpeneminen saattaa voimistaa rehevöitymistä ja lisätä sinileväkukintojen määrää. Kasvava makean veden valuma voi alentaa Itämeren pintakerroksen suolaisuutta ja voimistaa siten merialueen luontaista kerrostuneisuutta, millä vuorostaan on syvänteiden hapettomuutta edistävä vaikutus. Elinympäristö- ja olosuhdemuutokset uhkaavat myös useita Itämeren lajeja ja ekosysteemille vieraiden tulokaslajien leviäminen saattaa helpottua.

Itämeri on ratkaisumallin koeallas

Ilmastonmuutoksen ja Itämeren ongelmien välillä on keskinäinen riippuvuus, joten on tärkeää taistella molempia vastaan: ilmastonmuutos voi vähentää Itämerelle aiemmin välttämättömiksi nähtyjen päästövähennysten vaikutusta.

Itämeren suojelu puolestaan toimii konkreettisena esimerkkinä monikansallisesta ympäristöongelmasta, joka täytyy ratkaista ennen kuin on liian myöhäistä – tai ennen kuin niin paljon vahinkoa on tapahtunut, että pelastustoimien hintalappu on kymmenkertaistunut. Myös Itämeren alueen hyvin erilaisten valtioiden on pystyttävä sopimaan yhteisistä toimenpiteistä, yritysten on kannettava kortensa kekoon ja yksilöiden käyttäydyttävä ja kulutettava niin, että Itämeri voi hyvin. Mikäli onnistumme tässä työssä, olemme osoittaneet, että tarvittavalla päättäväisyydellä myös ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollista.

BSAG: Itämeren ja ilmaston suojelulla yhteinen etu

Monet suojeluhankkeet vähentävät ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. BSAG pyrkii rakentamaan hankkeet niin, että puututaan Itämerelle keskeisimpiin ja kustannustehokkaimpiin kohteisiin, joissa toteutettavat toimet hillitsevät myös ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi Karjalan kananlantahankkeessamme tavoitteena on tuottaa alueen suurimman kanalan lannasta bioenergiaa ja lannoitetta. Leningradin läänin räjähdysmäisesti kasvaneessa eläintuotannossa syntyy valtavia määriä lantaa, jonka käsittely on käytännössä olematonta. Puutteellisesti varastoidusta lannasta voi aiheutua merkittäviä ravinnepäästöjä lähiympäristöön ja Suomenlahteen sekä metaani- ja ammonium-typpipäästöjä ilmaan. Lannan käsittelyn parantaminen vähentää paitsi ravinnevalumia, myös happamoittavia ja rehevöittäviä typpipäästöjä. Mikä tärkeintä, lannasta tehtävä polttoaine puolestaan korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä maatiloilla ja ympäröivissä kylissä. Pilottiprojektin toivotaan kannustavan myös muita alueen tilallisia parantamaan lannankäsittelyään. Myöhemmin toimintamallia voidaan laajentaa muihin Itämeren valuma-alueen valtioihin.